Vanhoja valokuvia

Seuraavana vanhoja valokuvia lähinnä entisen Vuokatinkylän ja nykyisen Rekivaaran vanhoista taloista, asukkaista ja tapahtumista alkaen 1910-20-luvuilta ja hieman talojen asukashistoriaa vuodesta 1683 alkaneiden kirkonkirjojen mukaan. Lisäksi jonkin verran tietoja myös Ohravaaran taloista ja muutamia kuvia myös Jormasjoelta päin. Kuvat peräisin talojen ja sukujen albumeista. - Huomioitavaa on, että 1800-luvulla kylämme tiloille pysyvästi asettuneet suvut jatkavat vieläkin samoissa taloissa, joten vehreät, lehtomaiset metsämme ja ravinteikkaat viljelysmaamme rauhallisessa asuinympäristössä ovat miellyttäneet asukkaitaan jo yli 200 vuoden verran. - Tosin varsinaisesta maatalouden harjoittamisesta vastaa vain pari-kolme viljelijää osin myös kyläläisten vuokramailla.  (Talojen kuvien alla olevat tekstit löytyvät loppuosasta helpommin luettavina.)     

Talojen alla olevia tekstejä helpommin luettavana. 

Purolan tila vuodesta 1765 lähtien oli nykyisellä Rekivaaralla ensimmäinen nimellä ja rekisterinumerolla 38 kirkonkirjoihin lisätty tila, asukkaina Hyvöset Jormaselta. - Purolan nykyinen asuinrakennus vuodelta 1928- 29 on aikaisemman 1800-luvulta peräisin olleen asuinrakennuksen paikalla. Rakennus lienee entisestä 1800-luvun talosta lyhennetty ja uudistettu hirsien näyttäessä vanhoilta jo 1935 mennessä. Oik. päästä kellarin päältä on ilmeisesti viety vanha pirttiosa jaossa Päivölään joko riiheen tai taloon 1929 ja samoin puolet vanhasta luhtirakennuksesta. "Rakennusmestarina" oli toiminut Tuomas Karjalainen läheisestä Tuomaalasta. - Joka tapauksessa aikaisempi rakennus oli ollut pirtin verran pitempi naapurin muistelijoiden mukaan.

- Alkuajan sotilastorppa 1760-luvulta on ehkä sijainnut Päivölän puoleisessa rinteessä kaivo-, hiili- ja kivilöydösten perusteella katsomassa etelään päin Simo Hurtankin aikaisen ratsutien pohjia saapuvan mahdollisen vihollisen kulkusuuntaa tarkkaillen. Vuokatin vaara-asutus alkoi rinteiden keskiosista. - Nimensä Purolan tila on saanut talon ohitse Porttivaaroilta alkavan ja Kiantajärveen päätyvän "Pitkänpuron" haaran mukaan. Puroon ruopattu myös lampi 1963.

Ensimmäiset tiedetyt asukkaat muuttivat Alasotkamon kruununtila Purola 38:aan vuoteen 1765 mennessä Jormasen Pardala 11:sta ( nyk. Tuhkakylän Huovila) ollen sotilas Paavo Heikinpoika Hyvönen (s.1730) 1. psonaan Marketta Matintytär Urpiainen (s.1735 Jormasella, kuoli 1773 Purolassa). Heille syntyi 10 lasta.

- Paavo löysi uuden puolison kuhmolaisesta Maria Huotarista (s.1748 Lentualla) ja heille syntyi vielä 7 lasta. Paavo kuoli 1793 ja niinpä talo jäi ilman isäntää, jolloin yleensä leski lapsineen sai etsiä uuden asuinpaikan ja jos hyvin kävi, löysi uuden aviomiehen.

- Maria Huotarin uusi mies olikin Olli Juhonpoika Komulainen (s. 1757 Alasotkamo 19 Laatikkalassa, tila oli Haapalanlahdella. Uusi perhe muutti sitten Alasotkamo 31 Piippolaan, jossa Olli kuoli 1821 ja Maria 1833.

Paavon ja Margareta-puolison lapsia ollut Valpuri s. 1772 löysi myös puolison Lauri Juhonpoika Hiltusesta (s. 1765 Alasotkamo 19 Laatikkalassa, nyk. Kankaala/Hiltula 8) - Heidän perheensä päätyi Tipas 38 Nälköniemeen ( myöh. Iljanaa), mistä jälkipolvia avioitui Riekinrannan Valkolaan ja sitä kautta sukuhaaraa takaisin tänne Purolaan äitini Taru Hakkaraisen s. 1924 kautta.

Kanssa-asukkaana Purolassa Paavo Heikinpoika Hyvösen aikaan oli myös vävy sotilas Johan Caroli Italen (s. 1752 Kirkkonummella) ja psonsa Margareta Paavontytär Hyvönen (s.1756 ) lapsineen. Margareta jäi leskeksi 1791 ja avioitui Sarvivaaran Tuomas Tuovisen kanssa lasten muuttaessa myös sinne.

- Paavon perukirjassa v. 1794 oli kaikkien aikansa maatyökalujen yms. irtaimiston lisäksi eläiminä 3 ruskeaa oria, 8 härkää, 1 hieho, 1 vasikka, 6 lammasta. Aikuiset lapset olivat perineet jo aikaisemmin myös hevosia, lehmiä ja sikoja. Paavo oli raivannut uudistilansa pystymetsästä ja eläinsuojiakin oli täytynyt olla tuolloin jo enemmänkin. Hattua täytyy nostaa kiitollisena Paavon perheen aherruksesta näin kolmattasataa vuotta myöhemmin.

Vuonna 1794 tulivat Purolaan sitten Henrik Johannis Wäyrynen s. 1746-48 Nuas 8 Rimpilässä ja psonsa Maria Petri Röndy (s. 1744 Nuas 7 Kuosmalassa ) Alasotkamo 26 Urpialasta (myöh. AS 14 Urpiala Haapalanlahdella. (Siinäkin talossa oli asunut esi-isiäni ollut Johan Josander 1723-60). - Lautamies Heikki Wäyrysen jälkeisessä perukirjassa 1808 kerrotaan Purolan tilan olleen 1/8 maanttalia ja arvoltaan 6000 riikintaalaria. Eläiminä mm. ruskea ori, 7 vuotta vanha, musta tamma, myös 7 vuotta vanha, 1 varsa, 5 lehmää, yksi 3-vuotias lehmä, 1 hieho ja härkävasikka, 4 isompaa lammasta, 2 karitsaa ja 1 sika.

- Heikin jälkeen Purolassa isännyyttä jatkoi heidän poikansa Pekka s. 1774 psonaan Elsa Huotari s. 1774 ja he muuttivat Vuokatti 45:teen n. 1824. (Ilm. entisen emäntäkoulun paikkeilla).

- Samaa Heikki Väyrysen sukua liittyy vieläkin meihin Purolan jälkipolviin, sillä Heikki Väyrysen Maria-tyttären (s.1777) jälkipolvia olivat olleet Koljolassa (Partalassa) syntyneet Anna (s.1859) ja Sanna Helena (s.1868 ) Korhoset, jotka avioituivat Purolan Lukkareiden kanssa.

- Purolaan tuli Väyrysten jälkeen Simo Simonpoika Okkonen (s. 1785 Alasotkamon Kärnälässä ) perheineen. - Vuokatti 45:ssä oli asunut aikaisemmin samaa Simo Okkosen sukua ja Simokin vähän aikaa 1810 aikoihin. Okkoset myivät sitten tilansa yhdessä Saunalehdossa asuneen vävy Lauri Okkosen kanssa vaihtokaupalla ja välirahalla YS 7 Laatikkalassa v. 1797 syntyneelle ja Soidinvaaralla jo asuneelle Matti Matinpoika Lukkarille ja Agneta Lukkarille (s. 1797 Itäniemessä) n. v. 1829-30. Talokauppa oli aiheuttanut monen monta mutkaa Simon ollessa aikansa "liikemies" ja velkaa sinne tänne. Simo Okkonen perheineen oli puolestaan muuttanut Ylisotkamon Laatikkalaan nro 7 vähäksi aikaa ja sieltä uuden puolison kanssa Tipaksen Teponniemeen ja päätynyt Tipaksen Kuortevaaralle poikansa perheeseen kuollen Ylisotkamolla 1866. Lieneekö asuinpaikat ja elanto aina vaihtamalla parantuneet.

Sittemmin Lukkarit ovat jatkaneet Purolassa kuuden sukupolven ajan näihin päiviin saakka: Ensimmäisen Matin ja Agnetan lapsista jäi eloon kaksi poikaa Johan s. 1822 ja Erkki s. 1834 sekä Elsa-tytär s. 1819. Elsa avioitui Takkulan Määtän kanssa ja heidän jälkipolviaan muutti Kivirannan Kivelään, josta Määtät ovat levittäytyneet myös seudun muihin taloihin. - Poika Johan s. 1822 ja poika Erkki s. 1834 siirtyivät äiti Agnetan kuoltua 1845 isänniksi isä Matin jäädessä syytingille uuden puolisonsa Kaisa Laatikaisen kanssa kuollen sitten 1877. - Isojaossa tilan rekisterinumeroksi muuttui 21.

Hetikohta Johan-poikakin kuoli v. 1855 ollen aviossa Kaitainsalmen Lepikossa syntyneen Kaisa Lukkarin s. 1821 kanssa ja heillä oli lapset Anna s. 1847 ja Matti s. 1850. - Anna löysi puolison Vaarankylän Penttilän pojasta, Lauri Hyvösestä. - Matti aikuistuttuaan 20-vuotiaana osti Kuolaniemen tilan nro 7 Schroderuksilta ja avioitui Maria Jaakontytär Mustosen s. 1853 kanssa.

Purolassa jatkoi Johan-veljen s. 1822 kuoleman jälkeen Erkki Matinpoika s. 1834 ainoana isäntänä puolisonaan Martta Vappu Mustonen (s. 1836 Jormas 10 Lindulassa) tullen Jormas 19 Pohjasmäeltä. - Isä Matti s. 1797 oli jäänyt syytingille Agneta-puolionsa kuoleman jälkeen 1845. - Erkistä voitaneen sanoa hänen olleen aikansa "isoisäntä" omistaen Purolan lisäksi mm. Alasotkamon Teerijärven rannoilta Karhunlahti nro 51 tilan torppineen ja Kiantajärven rannoilta Repakki 54 torppineen. Maanselässä oli suuret metsäalueet ulkopalstoina torppineen. Metsät on sittemmin lohkottu perintöosuuksina useille perillisille. Syytinkikirjassa 1892 oli tarkasti lueteltu jälkipolvien velvollisuudet vanhempiaan kohtaan. - Torpparilaen 1918 jälkeen loputkin torpat itsenäistyivät. Tosin eihän maalla ja metsällä ollut juuri mitään arvoa tuolloinkaan, mutta saipahan maksaa veroja enemmän ja toivoa parempaan kehitykseen jatkossa. - Erkin jälkeen on kaikille Purolle jääneille perillisille ollut tyytyminen aina vain vähempään.

- Tuon Erkin ja Martan vanhin poika, Matti Erkinpoika (s. 1858, k.1922 ), avioitui sitten Koljolan Anna Tuomaantytär Korhosen (s.1859 k.1935) kanssa jatkaen tilanpitoa Purolassa muutettuaan ensin Rantolaan, josta palasi takaisin Purolaan. (Ei ollut muka pärjännyt kivisillä pelloilla.) - Heikki Erkinpoika (s.1869) avioitui Sanna Heleena Korhosen (s.1868 Koljolassa) kanssa ja heille lohkaistiin myöh. Purolasta Lukkarila. - Muista Purolan lapsista Juho Erkinpoika (s. 1860 ) muutti aikoinaan ensin Haapanlahden Haapalaan ja sieltä Kaitainsalmen YS 47 Leppilään v. 1890 aikoihin (ent. Lepikko, josta aikaisempi Kaisa Lukkari oli kotoisin). Puolisona Juholla oli Loviisa Antintytär Härkönen (s.1860) Riekinrannan Härkölästä. (Haapalan kankaat olivat olleet huonoja laidunmaita karumman maaperänsä takia.)

- Erkki Erkinpoika Lukkari (s.1863) jäi sitten perheineen Rantolaan, jossa samaa sukua jatkuu. - Tyttäristä Anna Leena Erkintytär (s.1871) ja psonsa Eerikki Ollinpoika Määttä asuivat Ohravaaran Wähäotrassa Eerikin kuolemaan 1907 saakka ja Anna palasi takaisin Purolaan. - Toinen tytär Maria Lydia Erkintytär (s.1876) muutti Ristijärvelle puolisonsa Heikki Erkinpoika Mäkäräisen kotitilalle Päsämään. ( Rönköstä avioitui myös tytär Aino Joelintytär Määttä s. 1903 Päsämään ollen seuraavana emäntänä.)

Purolassa jatkoi siis Matti Erkinpoika Lukkarin s. 1858 ja Anna Tuomaantytär Korhosen s. 1859 perhe johon syntyi 10 lasta ja joista kuolivat ensimmäinen ja viimeinen. - Pojista vanhin Tuomas Matinpoika s. 1882 muutti Ristijärven Eskola/Rauhalaan vaimonsa Reeta Kemppaisen kotitaloon vävyksi ja sukua jatkuu siellä edelleen. (Molemmat taikuri Pyhännän Pertun sukua) - Toisesta pojasta Matti Matinpojasta s. 1885 tuli seuraava Puron isäntä (Jatkuu myöhemmin.) - Kusti Matinpoika s.1887 muutti Haapalanlahdelle (Urpiala 14/Sapsola/Kuuselaan) puolisonsa meijeriteknikko Tilda Kesosen kanssa. - Johannes Matinpojalle s. 1889 ja puoliso Anna Partaselle lohkaistiin Purolasta Päivölä. - Viljo Einari Matinpoika s. 1895 opiskeli Kajaanin seminaarissa ja kaatui itsenäisyystaisteluissa Mouhun asemalla 1918. - Tyttäristä Elsa Lyydi Matintytär (s.1892) psonaan Matti Reeti Määttä (s. Rönkössä) muuttivat Rönköstä Tenetin Tikkalanniemeen, jossa sukua asuu edelleen. - Martta Olga-tytär (s.1897) avioitui Artturi Komulaisen kanssa Parkualla. - Nuorin tytär Anna Leena (s. 1899) löysi puolison Koljolassa asuneesta Kalle Kemppaisesta ja he asuivat Mainuan Tervola/Rantalassa jatkaen maataloutta.

Seuraavan sukupolven Purolassa kasvatti siis Matti Matinpoika Lukkari s. 1885 ja psonsa Anna Elisabet Hyvönen s. 1885 Alasotkamon Hyvölä/Lepikosta 1900-luvun alulla. (Anna Elisabetin/Liisan äiti Lepikossa oli samoja Härkölän sisaruksia kuin Rönkön ja Leppilän emännät). - Perheen lapsista kuoli 3 poikaa lapsina ja jäljelle jääneitä olivat metsäteknikko Matti Artturi s. 1909 pso Martta Sivonen Paltamosta asuen kirkonkylän Pajukossa, Aino Maria s. 1917 muutti psonsa Paavo Lukkarin kanssa Amerikkaan, koneenhoitaja Kalle Olavi s.1919 ja psonsa Siiri Korhonen asuivat Sotkamon meijerillä ja Ohravaaran Peltolassa. - Vilhosta s.1922 tuli seuraava isäntä ( jatkuu myöh.) - Nuorin Alli Esteri s. 1926 pääsi opintielle ollen kylän ensimmäinen yo. psonaan myöh. Arvo Henriksson Lahdesta.

Sotien jälkeen 1949 tila siirtyi Vilho Matinpoika Lukkarin (s. 1922) haltuun psonaan Taru Hakkarainen Riekinrannan Juusolasta. Taru kuului tämän Purolan tilan vuonna 1765 asuttaneen Hyvösen pariskunnan Valpuri-tyttären s. 1772 Purolassa jälkipolviin, joten aloitus ja ehkäpä lopetuskin on saman suvun hallussa. - Tila on ruokkinut lapsia ja asukkaita sukupolvesta toiseen alkaen ensimmäisen Paavo Hyvösen 17 lapsesta. Nälkään ei liene kukaan suorastaan kuolleen, lapsikuolleisuutta näyttää olleen kuten kaikkialla muuallakin.

Nykyään tilan pellot on metsitetty 1980-90-luvuilla ja tilalla harjoitetaan vain metsätaloutta. Talon seinät on laudoittu ja taloa uudistettu nykyaikaisemmaksi. Muuta vanhaa rakennuskantaa edustavat osa 1850-luvulla rakennettua kivinavettaa ja kaksikerroksinen ja kaksikammioinen luhtirakennus 1800-luvulta ja ent. tuulimylly. - Uutta vanhaa saunaa ja aittaa on rakennettu virkistyskäyttöön. - Vilhon ja Tarun perheen viisi lasta suuntautuivat maatalouden jo kannattomaksi muuttumisen jälkeen uusille urille ja talo jäänee vain kesäkäyttöön ja autioitunee lopulta kuten kauempana asutuskeskusten valoista sijaitseva maaseutu yleensäkin. - Luonto valtaa takaisin aina omansa ja muistot vain jäävät viimeisten asukkaiden mieliin. "Some"- sukupolvikansaa ei maaseutu enää juuri innostane edes asuinpaikkana. Vehreästä ja rauhallisesta Purolasta on n. 10 km Vuokattiin ja 14 km Sotkamon keskustaan. - Itselleni paluumuuttajana kotipaikkani on maailman paras paikka vuosisataisten henkien ja historian ympäröimänä tuntematta samalla tavalla yksinäisyyttä kuten taajamissa asuttaessa.

*****

Purolta Kuolaniemelle muuttanut Matti Johanneksenpoika Lukkari s. 1850 Purolla, k. 1934 Kuolaniemellä, karvaruunansa kanssa kauppamatkalla. Seuraavana oleva arkku oli mennyt tämän Matin mukana Kuolaniemelle. - Sisko Anna s. 1847 avioitui Jormasen Penttilän pojan, Lauri Hyvösen s. 1844, kanssa.

( - AS 12 Urpiala muuttui AS 7 Kuolaniemeksi 1866. Vuonna 1876 jaettiin AS 7 Merilän Meriläisille ja Kuolaniemen Lukkareille. - Alasotkamo 12 Urpialassa oli aikaisemmin asunut sukumme esi-isiä ollut lasimestari Erik Johaninpoika Schroderus s. 1728 Sopalassa. Urpiala 12 oli sijainnut nykyisen Merilän talon kohdalla. - Matti palasi siis isänsä äidinäidin, Helena Erikintytär Schroderuksen, kotitaloon. - Arffman-serkut asuivat läheisessä Laukkalassa. )

( - Toinen Urpiala nro 26 muuttui nykyiseksi Urpiala 14 sijaiten Haapalanlahdella ja siinä talossa asui aikaisemmin mm. 1720-luvulta Siikajoelta Sotkamoon muuttanut esi-isäni Johan Josander perheineen ja myöhemmin noita Purolaan muuttaneita Väyrysiä ym. )

Kuolaniemen Matin pojista Matti (s.1881 ) pääsi opintielle valmistuen opettajaksi ja hän olikin Vuokatin/Juurikkalahden kansakoulun pitkäaikainen opettaja 1913-45 ohjaten lapsensa opinteille. Hänen jälkipolviaan asuu vielä Riihelän/Jussilankin tilalla ja lähiseudulla runsaana toimien eri ammateissa mm. Sotkamon kanttorina ja asuen taas Kuolaniemen kylän rantamaillakin. - Kuolaniemen talossa sukua ja maanviljelystä jatkui nykypäiviin saakka, mutta nykyään Kuolaniemen tilalla jatkaa jo uusi yrittäjä viljellen mm. mansikkaa. - Kuolaniemen tilasta puolet on aikoinaan lohkottu Iivari-pojalle s. 1894 naapuritalo Vesalaksi, jossa sukua asuu edelleen.

******

Purolta Haapalan kautta Kaitainsalmen Leppilään 1890 muuttanut Juho Erkinpoika Lukkari s.1860 ja pso Loviisa Härkönen s. 1860 Riekinrannan Härkölästä. - Syynä muuttoon vaihtokauppalla oli olleet Haapalan huonot laidunmaat.

"Kerran Juhon/ Jussin nuoruudessa isä-ukko oli laittanut vanhimman rengeistään kesantoa kyntämään. Silloin kynnettiin hevosen vetämällä sahra-auralla. Jussilla heräsi halu saada vaihtelua yksitoikkoiseen elämään. Hän meni pellolle, jossa renki oli kyntämässä. Hän käveli ja heitteli sormikiviä kauas metsään. Hän oli hirmu nopea kivenheittäjä. Kivet lensi pitkästi yli sadan metrin. Jopahan hän keksi ruveta pyörittelemään isompia kiviä siihen rengin kyntämään vakoon. Tästä ei vakaa kyntömies pitänyt vaan menetti malttinsa ja sujautti kyntöpiiskalla Jussia pitkin selkää. Eipä tarvinnut kauan odottaa, kun miehet yhtenä keränä pelolla ottelivat, että tanner tömisi ja multa pölysi." -Sittemmin Jussi oli tunnettu Kaitainsalmella "Leppilän Mölynä". Hautajaisetkin olivat olleet vuonna 1925 mahtavat ja saattajia oli ollut peräti 50 hevoskärryllistä. Kaitainsalmen lossille oli mahtunut vain 4 kärryä kerrallaan. -Jussin kerrotaan kuolleen rahoja laskiessaan. " (Arja Latvala)

*****

Rönkko rakennettu n. 1908. Aikaisempaa taloa pihan tallirakennuksessa. Talo on edelleen sama laudoitettuna ja peruskorjattuna uuteen uskoon.

Talojen tiedot perustuvat Sotkamon kirkonkirjoihin alkaen 1683, joten onko tila kenties ollut aikaisemmin olemassa ei ole tässä tietoa. Nimeämättömiä torppia on ollut myös Alasotkamolla, mutta niistä ei voi tietää missä torppa on ollut. - Nykyisten Määttien sukua on asunut aikaisemmin ainakin Laajanniemellä vanhassa Ärväälässä nro 36, josta sukua oli siirtynyt 1830 aikoihin ensin Teerivaaran Takkulaan ja sieltä Rönkköön. - Ärväälän Määttä-suku yhtyy myös Purolla jatkaneisiin Lukkareihin Ärväälän tyttären, Martta Erkintytär Määtän s. 1774 pson Matti Mustosen s.1771 (Jormas Torvelassa) Juho-pojan s. 1815 tyttären Martta Vappu Mustosen s. 1836 kautta, pso Erik Lukkari s.1834 Purolla.

Kirkonkirjoissa ensimmäiset Rönkön nimellä ( nro 55 ) tiedetyt asukkaat olivat Anders Sveninpoika Korhonen s. 1745 Jormas 5 Määttälässä ja Ingrid Simontytär Määttä s. 1745 Alasotkamolla vuodesta 1773 alkaen. ( Ingrid asui ainakin Kiantajärven toisella puolella olevassa torpassa, josta tuli myöh. Itäniemi 41 äitinsä ja isäpuoli Pehr Waldasen kanssa.)

- Anders Sveninpojan kuoltua leski jatkoi Rönkössä uuden puolisonsa, Erik Piipposen, kanssa kunnes Erik kuoli 1791 aikoihin. - Anders Andersinpoika Korhonen s. 1 770 jatkoi sitten perheineen 1840-luvun alkuun. - Johan Olofinpoika Huusko s. 1803 läheisestä Rantolassa ja Maria Rönty s. 1806 jatkoivat n. 1841 alkaen rekisterinumeron muuttuessa Alasotkamo 30.

- Vuoden 1881 maissa tuli Jormasjoen Takkulasta Johan Henrik Määttä s. 1852 ja puolisonsa Sofia Härkönen s. 1851 Ylisotkamon Härkölästä tilan isäntäpariksi. Heille syntyi 9 lasta. - Seuraavana isäntänä jatkoi poika Joeli Jaakko Määttä s. 1877 psonaan Maria Lydia Mustonen Sarvivaarasta. Heille syntyi 7 lasta.

- 1940-luvulta lähtien ovat Väinö ja Eino Määtän perheet hallinneet tilaa kahden perheen voimin. - Väinön s. 1912 puolisona oli Vieno Lukkari s. 1918 Tuhkakylän Huovilasta kuuluen myös ns. Itäniemen Lukkareihin. Einon s. 1907 puoliso oli Sylvi Karjalanen s. 1912 saman kylän Tuomaalasta. - Nykyään tilat toimivat metsätiloina ja tilan pellot on jo vuokrattu naapurille ja talojakin on kaksi. ( Kuva Rönköstä)

*****

Rantola (Rantala) n. 1780 alkaen.  - Rantolan tila nro 60 alkaa kirkonkirjoissa Olov Pekanpoika Korhosen s. 1729 Ylisotkamo 6 Korholassa ja 2.pson Margareta Mustosen s. 1741 isännöimänä vuonna 1780 kirjoissa. - Vävy Johan Johaninpoika Huusko s. 1753 Alasotkamo 14 Huuskola ja pso Carin Korhotar s. 1758 jatkavat kunnes poika Olov s. 1781 ja poika Pehr s. 1796 siirtyvät isänniksi samaan aikaan. Huuskot jälkipolvineen jatkavat 1879 saakka. Rekisterinunmero on jo Rantola 35.

- Vuonna 1879 naapuri Purolasta poika Matti Erkinpoika Lukkari s. 1858 ja Koljolan tytär Anna Korhonen s. 1858 ostivat Rantolan ja muuttavat sinne. Samaan aikaan siellä asuivat myös veli Erkki Erkinpoika Lukkari s. 1863 ja pso Maria Määttä Parkuan Pöppölästä, mutta Matti perheineen muuttaa takaisin Purolaan 1890 mennessä ja Erkki s. 1863 jäi perheineen Rantolaan. Heille syntyi 9 lasta, joista sukua jatkoi talossa Heikki-poika s. 1903 ja pso Hilja Määttä Kivirannan Kivelästä. Heillekin syntyi 5 lasta. - Poika Erkki Heikinpoika s. 1931 jatkoi yhdessä Maija Hyvösen kanssa Jormasjoen Neuvolasta. ( Hilja- ja Maija -emännät olivat Purolan Elsa Määtän s.1819 jälkipolvia) - Seuraavana oli vuorossa Pentti Erkinpoika s. 1952 perheineen ja nykyään tilaa jatkaa jo Pentin poika Janne perheineen. - Asuintaloja on muodostunut jo kolmen sukupolven tarpeisiin ja ylemmäs vaaralle on rakennettu kaksi uudistaloa. Tilan tuotantosuuntana on emolehmätalous maanviljelyksen ja metsätalouden ohella. - Nimensä tila lienee saanut jääkauden aikaisesta merenrannasta, joka on ylettynyt juuri talon alapuolisille rinteille. ( Kuva Rantolasta)

*****

Lukkarila, Purolan uusi puoli rak. 1898, myöh. jaon yhteydessä nimetty Lukkarilaksi n. 1920. Ensimmäisenä isäntänä oli Heikki Erkinpoika Lukkari s. 1869 Purolla ja pso Sanna Heleena Tuomaantytär Korhonen Koljolasta s. 1868. - Pojista Väinö s. 1896 avioitui paltamolaisen assistentin Lydia Heikkisen kanssa v. 1928 ja heidän tyttärensä Liisa s. 1935 jatkoi talonpitoa Sumsan Juholan pojan, Eino Korhosen s. 1928, kanssa. Uusi asuinrakennus on rakennettu 1949 aikoihin ja entinen purettu. Navetta ja piharakennukset on myös uusittu viime vuosikymmeninä. - Nykyään tilalla siirrytty jo Liisan ja Einon Risto-pojan toimesta lihakarjataloudesta metsätalouteen peltojen ollessa vuokralla naapuri Rantolalla. - Toinen Heikin s. 1869 poika oli Kusti s. 1910 kuollen 1952 puolisonaan Elina Arffman Juurikkalahden Nurkkalasta. - Leski Elina rakensi 2.psonsa Taisto Korhosen kanssa 1950-luvun lopulla läheisen Lastulan ja sekin on jo luopunut maanviljelyksestä keskittyen metsätalouteen. - Heikin tytär Vappu s. 1889 avioitui leskenä 2.psonsa kanssa Parkuan Pöppölään. ( Kuva Lukkarilasta)

*****

Päivölä rak. n. 1929-30. Purolasta lohkottu tila Johannes Matinpoika Lukkarille s. 1889 psonaan Anna Partanen 1906 Jormas Kuntualta.

"Me käytiin viime pyhänä vihillä ( helmikuussa 1930), Koljolan isäntä oli puhemiehissä, oli niin kaunista ja mukavaa. Räty vihki ja kanttori oli myöskin siellä. Se meille lauleli niin kyllä se oli minusta mukavaa. Se lyhyt hetki minkä viipyy vihkitilaisuudessa, siihen sisältyy niin paljon kuin koko elämä ja ne kalliit lupaukset mitkä siinä tehdään. - Niin jospa elämämme olisi niitten lupauksien mukaista. Siihen toivon korkeimman apua, eikähän ihminen voi itse tehtä elämäänsä onnelliseksi muute kun Jumalan avulla, jos hän ei anna apuansa niin kyllä on elämämme synkkää ja särkynyttä."

Heille syntyi 4 tytärtä ja heistä Mirja s. 1932 jatkoi maanviljelyä yhdessä psonsa Juholankylän Keskitalossa syntyneen Simo Tervosen kanssa. - Nykyään Eeva-siskon s. 1938 poika Paavo Huusko Juurikkalahdesta jatkaa tilalla maa- ja metsätaloutta osana omaa emälehmätalouttaan Vattukorvalla. Vanhat 1920-30-lukujen vaihteessa rakennetut hirsinavetta, luhti, riihi ja talo ovat vielä pystyssä. - Kuvassa taustalla näkyy Puron vanhaa tuulimyllyaittaa, joka lienee tuohon aikaan siirretty alemmaksi yläpuoliselta pellolta, nyk. museona. (Kuva Päivölästä)

*****

Partala/Koljola n. 1780-luvulta

Partala/Koljolan ensimmäiset asukkaat siirtyivät vaarojen toiselta puolelta eli Jormaskylän Partala 11:sta ( Tuhkakylän Huovila) Alasotkamon Koljolaan.

- Jormasen Partala 11 oli 1780 mennessä muuttanut Tuomas Tuomaanpoika Korhonen (s. 1736 ) psonsa ja perheensä kanssa Naapurinvaaran Korhola 18:sta. - Sitten heidän poikansa Joosepin (s.1764) ja psonsa Kaija Erkintytär Karppasen (s.1764 ) poika, Tuomas Joosepinpoika (s. 1787 ) ja psonsa Elsa Matintytär Meriläisen (s. 1783 Turunkorvassa) lapsista pojat Erik s. 1793, Josep s. 1810 ja Matti s. 1812 muuttivat Alasotkamo 81 Partalaan 1840 mennessä. - Partalan tilasta tuli isojaossa Koljola 47.

-Yhtenä isäntänä jatkoi poika Matti (s. 1812) ja psonsa Sanna Leena Hyvönen (s. 1817) Alasotkamo Hyvölä/Lepikosta ja he saivat 5 tytärtä, joista Koljolassa jatkoi isäntäparina Elsa Stina (s.1838 ) puolisonaan serkkunsa Tuomas Kustinpoika Korhonen (s.1834) Alasotkamo 24 Urpialasta. - Tuomaan veli Pekka Kustinpoika Korhonen s. 1844 avioitui Matin lesken Sanna Helena Hyvösen kanssa ja he asuivat kanssa-asukkaina Koljolassa, kunnes Sanna kuoli 1897 ja Pekka avioitui uudestaan ja he muuttivat Jormas 24 Pohjasmäelle.

- Elsa Stinan ja Tuomaan tyttäristä Anna Korhonen (s.1859) avioitui naapurinsa Purolan Matti Erkinpoika Lukkarin (s.1858) kanssa Purolassa. Sisko Sanna Heleena Korhonen (s.1868 ) avioitui Purolan Heikki Erkinpoika Lukkarin (s.1869) kanssa perheen asuessa ensin Purolassa myöh. Lukkarilassa.

- Elsan ja Tuomaksen poika Kusti Pekka Korhonen (s.1872) jatkoi Koljolassa v. 1909-10 muuttaen Kuolaniemen Laukkalaan ja sieltä myöh. Nurmekseen.

- Seuraavaksi Koljolaan tuli Kalle Kemppaisen perhe Hyrynsalmelta omistaen tilan vuoteen 1917, jolloin tila siirtyi iisalmelaisen tuomari Viljamaan omistukseen ja Kemppaiset muuttivat Mainuan Tervola/Rantalaan v. 1918. -Tilalla oli monia torppia kuten vähän kaikilla muillakin kylän taloilla ja isojaossa saatuja lisämaita Maanselkää myöten.

- Tämän jälkeen 1920 henkikirjoissa Koljolan omistivat apteekkari Fritz Fresen ja konttoripäällikkö Holmgren.

-Koljolaan saapui ainakin 1922 mennessä Karttulasta Paavo Karttunen ja psonsa Eeva os. Sikanen perheineen. - Tilanpitoa jatkoi sitten poika Heikki (s. 1904 Karttulassa) puolisonsa Maija Määtän (s. 1919 Jormasen Kivelässä) kanssa. Maija oli myös Purolan Elsa Matintytär Lukkarin (s. 1819 ) jälkipolvia. - Karttusten sukua jatkuu talossa edelleen suuntautuneina uusille urille. Pellot on viljelyksessä naapuri Rantolalla. - Pihapiirissä on vanhoja jo Korhosten aikaisia rakennuksia kuten tuo luhti n. vuodelta 1880, kivinavetta n. 1867 ja osa vanhaa pihanpään asumusta riihineen ja kiviaitoineen. - Nyk. asuintalo on rakennettu 1930. - Koljolan maista on 1800-luvun lopulla lohkottu läheinen Tuomaalan tila ja Porttimäen/Porttilan tila.

*****

Lääsö 1800-luvulta. Talosta oli purettu toinen oikean puoleinen pirtti 1920-30-luvulla. Uusi asuinrakennus valmistui 1950-60-luvulla.

Lääsön tilan asutus alkanee Luukkolana vuoden 1773 kirjoissa ja asukkaina olivat Olov Pääkkönen s. 1745 ja Lisa Määttä s. 1745. Vuosien kuluessa tilalla asuu monia eri perheitä. - Vuoden 1833 kirjoissa Luukkola 57 kuuluu Itä 42 omistukseen. Vuoden 1841 kirjoissa Erik Lukkari s. 1799 ja Stina Sirviö s. 1803 muuttavat Itäniemestä lastensa kanssa Luukkolaan ja tila muuttuu myöhemmin isojaossa Lääsöksi.

- Tosin Lääsön torpasta puhutaan jo aikaisemmin 1750 aikoihin, jolloin sotilas Matti Määttä (Malmberg) s. 1707 asuu perheineen ensin torpassa ja sitten 1765 kirjoissa Läsön torpassa ja sitten Luukkolassa.

-Ilmeisesti Erik Lukkari yhdistänee ehkä Kiantajärven rantamailla olleen Luukkolan ja Lääsön torpan samaksi tilaksi eli nykyiseksi Lääsöksi. Erik Lukkari oli Purolle avioituneen Agneta Lukkarin s. 1797 pikkuveli. - Lääsön rakennukset sijaitsevat 1,5 km päässä Luukkolan venerannasta, jossa on ollut aikaisemmin ainakin peltoja ja ilmeisesti se talokin. Yhteinen rantapalsta on nykyäänkin Lääsön tilasta lohkottujen osakkaiden hallinnassa. - Veneranta toimi aikoinaan lähikylien asukkaiden kulkureittinä ja kalastuspaikkana. Nykyäänkin rannalta löytyy kalastajien veneitä pientä tiekorvausta vastaan.

- Erikille syntyi 9 lasta, joista Erikin pojat Henrik 1826 ja pso Agneta Liuski s. 1830 sekä Anders s. 1831 ja 1. pso Elsa Caisa Korhonen s. 1828 ja 2.pso Sanna-Lisa Rusanen s. 1842 asuttivat Luukkolaa yhdessä. Luukkola muuttuu isojaossa Lääsö 32. - Veljeksillä lienee jo omat talot, sillä myöh. 1910-20-luvulla Purolan omistukseen siirtyneen Andersin osuudella oli talo nimeltään Sannala samassa pihapiirissä Kuuselan osuudella, jonka Vilho oli purkanut vasta 1950-60-luvulla.

- Henrik Erkinpojalle syntyy 7 lasta. Anderssille syntyy 15 lasta kahden eri puolison kanssa.

Niinpä toisella osuudella jatkaa sitten Juho (Johan Henrik) Heikinpoika s.1869 vanhanapoikana ( juttua tarinoissa) ja Pekka Henrikinpoika s. 1861 psonaan Anna-Maria Arffman s. 1857. - Heille syntyy taas 8 lasta, joista poika Heikki Einari Pekanpoika s. 1887 ja 1. pso Maria Kustaava Sirviö ( 1887-1919) siirtyvät Helmi Toini -tyttärensä s. 1917 kanssa lohkottuun naapuri Männistöön. Heikille syntyy 2. pson Aino Wilhelmiina Määtän ( 1901-1959) kanssa vielä 6 lasta, joista eloon jääneet muuttavat muualle ja Elvi-Tytär ( s.1930) avioituu Eemi Paavonpoika Immosen kanssa ja heidän perheensä muuttaa sitten 1960 aikoihin toisaalle ja taloon tulevat Kärnät. - Sittemmin Kärnän tyttäret ovatkin rakentaneet kaksi uutta taloa perheidensä kanssa ja jälkipolvi ostanut valtatien vierellä olevan Korpelan.

- Vanhimman Helmi Toinin Immosen os. Lukkarin s.1917 tytär Sirkka on rakentanut talonsa Lääsön pelolle yhdessä puolisonsa kanssa.

-Lääsöllä poika Matti Pekanpoika s. 1888 jää vanhanapoikkana Lääsölle asuen vas.puolen pirtissä. - Poika Hjalmar s. 1895 siirtyy vanhanapoikana ns. "Jallun mökkiin". - Nuorin poika Kusti Pekka s. 1900 perustaa perheen Olga Johanna Partasen s. 1902 kanssa ja heille syntyy 4 tyttöä ja yksi poika. Heidän perheensä asui vanhan talon toisen pään kammareissa puretun pirttiosan jälkeen. Heidän lapsistaan vain nuorimmalla tyttärellä jatkuu perhettä, jotka omistavat nyt osaltaan Lääsöä asuen etelä-Suomessa. Pellot ja lähimetsät on myyty Vaarankylän Lehmimäen Kimmo Korhoselle, joka viljelee peltoja osana omaa tilaansa sekä on perustanut kivilouhimon Nurmestien läheisyyteen rannan puolelle. Lääsöstä on myös myyty rantapalstoja enemmänkin, joten kesäasuntoja on Kiantajärven Luukkolanlahden rantamailla puolenkymmentä ja yksi ulkopuolisen omakotitalo. - Kuuselan omistamalla puolelta löytyy myös loma-asuntoyritys ja ulkopuolisen omakotitalo.

- Toisessa Lääsön puolessa asui Antti (Anders) Erkinpoika Lukkari s. 1831 kahden puolisonsa kanssa jatkaen perhettä 9 lapsella, joista eloon jäi 4 aikuisuuteen ja joista 1.pson poika Karl Erik s. 1863 psonsa Jenny Sofia Arffamanin s. 1870 kanssa asui samassa pihapiirissä myöh. "Sannalaksi " kutsutulla osuudella. - Olisiko tuo pienehkö vanha asuinrakennus kuvan alareunassa näkyvän vattupuskan kohdalla ollut vaikka Lääsön alkuperäinen torppa. Rakennus oli purettu 1950-luvulla Puron Vilhon toimesta Kuuselan Kustin puolesta.

- 2.pson poika Gustaf s. 1873 ja psonsa Maria Ilkko s. 1875 siirtyivät Ohravaaran Aholaan nro 52, missä sukua jatkuu edelleen. - Aholasta muutti poika Verneri Kustinpoika Lukkari perheineen Ohravaaran Mattilaan toimien mm. suutarina. Nykyään Vernerin Vieno-tyttären poika perheineen on palannut asumaan eläkepäivinään äitinsä synnyinkotiin. Isänä oli Purolta Kuuselaan muuttaneen Kusti Lukkarin Aimo-poika s. 1925.

Muut elossa säilyneet pojat muuttivat pohjoiseen päin. Isä Antti Erikinpoika (1831 -1901 ) oli jonkinasteinen"liikemies" pitäen mm. reservitaloa Juurikkalahdessa. - Sannala joutui myyntilistalle ja Purolan isäntä osti sen Antin kuoltua 1901 tai hieman aikaisemmin. Leski Sanna siirtyi ruokkolaiseksi Purolle kuolemaansa 1918 asti. - 1920-luvulla tapahtuneen Puron jakamisen jälkeen Antin maat jaettiin Puron Matti Reetille, Kuuselan Kustille ja Päivölän Jussille.

******

Rekilään viittaavat tiedot löytyvät vuoden 1765 kirkonkirjasta, josta ilmenee Rekivaaran torpassa asuneen Josep (Juuso) Matinpoika Urpiaisen (1739-1774) puolisonaan Margeta Erikintytär Comulatar (s. 1732) neljän lapsensa kanssa. - Josep oli raivannut tilan pystymetsästä ja ottanut sen verovelvolliseksi tilaksi. ( - Josep oli myös Purolan uudisasukkaan sotilas Paavo H. Hyvösen s.1730 puolison, Marketta Matintytär Urpiaisen s. 1735 ja Kofferon ( myöh. Hyvölän) Paavo P. Hyvösen s. 1735 puolison,  Kaisa Matintyttären s. 1734 nuorempi velipoika. Molempien Hyvösten jälkipolvet ovat myös minun ja sisarusteni esi-isiä.  ) 

- Josepin kuollessa leski Margareta avioitui Nils Nilssinpoika Kanasen ( 1744-1791) kanssa. Torppa oli jo tila nro 49. - Talossa asui myös vävy Olof Olai Piipponen (1763-1791) psonsa Margeta Josepintytär Urpiaisen (1764-1797) kanssa lapsineen. - Seuraavaksi talossa on jo vuodesta 1801 alkaen Johan Haverinen (1746) ja Margareta Turunen (1747) lapsineen ja entisiä leski Comulatar, poika Josep Urpiainen ja Piipposen lapsia Anna ja Olof.

Vuonna 1804 talossa oli taas Olov Määttä ( 1736-1808) ja Margeta Korhonen (1767) pariskunnan tultua Laajanniemeltä lapsineen. Olovin kuollessa perhettä muuttaa Lauri-pojan (1790-1833) ja psonsa Ingrid Matintytär Lukkarin (s. 1790 AS 11 Korholassa) kanssa tilattominen sivuille. Perhe asuu kuitenkin vuonna 1828 jo AS 9 Haapalassa.

Vuonna 1815 Rekilässä asuu Petri Paavonpoika Härkönen (1784) ja psonaan edellisen Ingridin sisko Maria Lukkari ( s. 1785 YS 7 Laatikkalassa). Perhe muutti Rekilästä YS 2 Saianlahteen 1824 mennessä. - Kanssa-asukkaina oli Siegrid Korhonen ( 1770) ja leski Anna Mustonen ( 1770-1836) sekä Anna Mustosen edellisestä avioliitosta Georgi Juutisen kanssa 3 tytärtä, joista Anna Georgi Juutinen ( 1801-1880) jatkaa Rekilän tilalla puolisonsa Jeremias Arffmanin kanssa.

- Niinpä Jeremias Arffman ( s. 1802 Kuolaniemen kylän Laukkalassa AS 61) saapuu vävyksi ja he siirtyvät isäntäpariksi vuoteen 1833 mennessä ja jälkipolvet jatkavat Rekilässä n. 1910 saakka.

Isäntä Jeremias Arffman hukkui kalastusreissullaan 1852. - Perheen 5 lapsesta vanhin poika, Johan Henrik (s.1823-1889), jäi ensin isännäksi psonaan Anna Greta Niskanen (1828-1879). He muuttivat pian lapsineen samankylän Otralaan nr 47 eli nyk. Heikkilän paikkeille. - Johan Henrikin poika, Samuel (1854-1916) ja pso Selina Kilpeläinen (1858-1948), muuttavat Otralasta samankylän Puolivälille nro 52, missä samaa Arffmanien sukua jatkuu edelleen.

Rekilä muuttuu AS 27 Rekiläksi ja sinne jää Aaron Jeremiaanpoika (1842-1926) puolisonaan Eeva Liuski (1840-1913). Aaronin perhettä jatkaa talossa vuoteen 1911, jolloin Juho Heikki Aaronpojan ( s. 1875) perhe muuttaa Ylisotkamo 4 Poromäen Kaitamäkeen. - Isä Aaron ja pso Eeva Liuski ja tytär Maria muuttavat Lääsön nro 32 mäkitupa Sillankorvaan. Maria avioituu Juho Erkki Hyvösen kanssa ja asuvat Sillankorvassa. - Isä Aaron muuttaa v. 1917 Kaitamäkeen kuollen siellä 1932.

- Aaronin Johan Henrik -veljen (1823) tytär, Anna Mari Johan Henrikintytär Arffman ( 1857-1927) Otralasta avioituu Lääsön pojan, Pekka Lukkarin (1861-1906) kanssa jatkaen Lukkari-sukua Lääsöllä. Lisää Lääsön kohdassa.)

Vuoden 1891 alusta Rekilän torppana oli Wälitalo, jossa asui Antti Karjalainen (s.1844) ja Erika Pöllänen (s.1846). Heidän pojistaan Välitalossa jatkoi ainakin Kalle (s.1876) ja veli Tuomas (s.1885) siirtyy Koljolasta lohkaistuun naapuri Tuomaalaan. Tuomas toimi sitten mm. rakennusmestarina. Molemmat talot ovat edelleen samojen sukujen hallussa sijaiten nyk. Rekivaaran ja Ohravaaran rinteiden välimaastossa Porttivaaran alla. Talojen ohitse kuljettiin ennen kylältä kylälle.

Vuoden 1911 aikoihin Rekilään muutti Arffmanien jälkeen Mustosten sukua lähtöisin Jormasjoen Mikkolasta. - Poika Emil Antinpoika Mustonen (1858-1930) muutti ensin Mikkolasta Kajaaniin psonaan Reeta Stiina Partanen (1850-1935) Jormaskylältä, mistä he muuttivat v. 1892 Lahnasjärvi 16 Martikkaan. Martikasta saaduilla rahoilla ostivat Arffmaneilta Alasmo 27 Rekilän. - Heidän poikansa Jooseppi ( 1888-1960) avioitui Hilja Adamintytär Snellmanin ( 1889-1963) kanssa Alasotkamon Rauramosta. - Sukua jatkoi tytär Hilja Joosepintytär Mustonen psonaan Korhonen Sotkamosta. Talossa jatkaa heidän jälkipolviaan toimien myös muissa ammateissa. - Rekilässä toimi myös Rekivaaran kansakoulu 1945-51.